Tällaisten laiminlyöntien seuraukset päätyvät pahimmassa tapauksessa otsikoihin. Kukaan ei saisi vahingoittua työmaalla, mutta silti näin tapahtuu. Asenneongelmat ovat tutkitusti yksi merkittävä syy työturvallisuuden puutteisiin työmailla.
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.
Työturvallisuus alkaa perehdyttämisestä. Uuden työntekijän pitäisi saada tietää, mitä työmaalla tehdään, ja mitkä ovat vaaralliset paikat. Vastaavasti pääurakoitsijan pitäisi tietää, keitä työmaalla työskentelee ja millä pätevyyksillä.
Kunnollinen perehdyttäminen jää kuitenkin helposti tekemättä, koska on kiire. Kesätyöntekijä voi olla elämänsä ensimmäistä kertaa työmaalla, joten perehdyttäminen on sitäkin tärkeämpää. Se on kuitenkin mahdollista hoitaa asiallisesti ja helposti tavalla, joka ei vie kiireisten työmaavastaavien aikaa.
Rakennusalalle suunnattu työmaajärjestelmämme mahdollistaa, että yritys saa palvelumme avulla uuden työmaalle tulevan henkilön tiedot automaattisesti, joka vähentää manuaalisen työn ja papereiden pyörittämisen määrää. Lisäksi henkilöiden pätevyyksiä voidaan hakea ja lisätä digitaalisen perehdyttämisen yhteydessä.
Tutkimusten mukaan rakennusalalla yleisimpiä ovat henkilön liikkumiseen liittyvät työtapaturmat. Tulokas huomaa pahimmassa tapauksessa kantapään kautta, jos kulkusilloista tai aukkosuojauksista ei ole huolehdittu asianmukaisesti.
Oli eräs tapaus, jossa työntekijä putosi neljä metriä betonirumpujen päälle ja oli pitkään tajuttomana – kenenkään tästä tietämättä. Hän pääsi lopulta pälkähästä omin voimin, vakavasta loukkaantumisestaan huolimatta. Kaikki tarinat eivät pääty näinkään onnellisesti.
Jos työmailla tehtäisiin viikoittaiset työturvallisuusmittaukset, ongelmilta ehkä vältyttäisiin. Voi toki olla, ettei mittauksia tekevällä työmaamestarilla välttämättä ole intressiä – tai helppoja työkaluja – aktiivisesti etsiä vaaroja. Paperille tehty kirjaus voi myös mennä hukkaan, toisin kuin sähköiseen järjestelmään kirjattu tieto – myös mapittamiseen menevä aika on aina pois oikeista töistä.
Paras tieto työmaan puutteista on tietenkin siellä liikkuvilla työntekijöillä ja alihankkijoilla, joilla on myös vastuu ilmoittaa korjausta ja toimenpiteitä vaativista puutteista. Mutta kertovatko he huomaamistaan ongelmista? Mahdollisesti. Urakoitsija voi toki korjata raportoidut puutteet, mutta ilmoituksen tekijä ei välttämättä saa kutsua seuraavalle työmaalle. Tällainen ajattelu ja joskus tapahtunut toiminta on omiaan heikentämään asenneilmapiiriä.
”Kun havainnot ovat keskitetysti yhdessä paikassa, on helppoa seurata, miten työturvallisuus on kehittynyt, ja tarvittaessa puuttua havaittuihin ongelmakohtiin myös ylhäältä päin.”
Tähänkin löytyy onneksi ratkaisu. Työmaan johtamisen digityökalupakistamme löytyy mobiiliappsin työturvallisuushavainnon lisäksi väline anonyymien työturvallisuushavaintojen ilmoittamiseen kännykällä QR-koodia käyttäen. Kun havainnot ovat keskitetysti yhdessä paikassa, on helppoa seurata, miten työturvallisuus on kehittynyt, ja tarvittaessa puuttua havaittuihin ongelmakohtiin myös ylhäältä päin.
”Raha se mualimaa pyörittää”, sanoi vanha kansa. Ihmishengen arvoa ei voi rahassa mitata. Sen menettäminen kuitenkin käy työnantajalle kalliiksi muun muassa tapaturmavakuutusmaksuina. Tapaturmia vähentävä, pilvipalveluna tarjottava työturvallisuusratkaisu on siksikin pieni mutta sitäkin arvokkaampi investointi.
Työmailla käytetään paljon aikaa etukäteissuunnitteluun, ettei tarvitsisi korjata niin paljon jälkeenpäin. Oletko sinä niitä, jotka haluavat ennakoida myös työturvallisuutta ja olla digitaalisuuden aallonharjalla rakennustyömailla?